Työkyky

Työkyky (work ability) on käsitteenä kehittynyt ja vakiintunut neljän vuosikymmenen aikana. Alun perin se tarkoitti pelkistetysti terveyttä eli sairauden puuttumista. Jos ei ollut lääkärin toteamaa sairautta, joka edellytti poissaoloa, oli työkykyinen (vrt. kelpaa palvelukseen armeijassa).

 

1990-luvun tyky-toiminta loi tarpeen tunnistaa työkyvyn olemusta tarkemmin, jotta sitä voitaisiin kokonaisvaltaisesti ylläpitää ja edistää. Niinpä teoreetikkojen toimesta syntyi jäsentely, joka on edelleen käyttökelpoinen (esim. Antman, Ilmarinen). Työkyky ja sen ylläpitäminen ovat työturvallisuuslain avainkäsitteitä tavoitepykälässä.

Työkyvyn osa-alueet ovat työntekijän ominaisuuksia, jotka ovat tarpeellisia työn onnistumisen kannalta. Yhdenkin osaalueen vaje vaikuttaa kokonaisuuteen. Muut osa-alueet voivat korvata heikompaa ominaisuutta. Fyysinen toimintakyky heikkenee iän myötä, mutta psyykkinen ja sosiaalinen toimintakyky sekä osaaminen voi olla vanhempana huipussaan, jolloin työ sujuu edelleen hyvin. Työn sisältö ja luonne määräävät, mitkä osa-alueet ovat kulloinkin tärkeitä. Nämä resurssit työntekijä tuo työhön ja myös vastaa niiden laadusta.

 

Osa-alueiden luonnetta voi testata seuraavalla ajatusleikillä. Haluat teettää remontin. Olet siis työnantaja. Etsit tekijäksi henkilöä, joka selviytyisi hommasta hyvin. Tarvitset fyysisesti ja psyykkisesti terveen, vuorovaikutukseen kykenevän, kokeneen ja osaavan henkilön. Työkyky resurssina kuvaa yksilön saatuja ja hankittuja ominaisuuksia. Ne eivät vielä takaa remontin onnistumista, sillä olosuhteiden tulee olla sellaiset, että työskentely on mahdollista.

 

Työturvallisuus ja työssä jaksaminen sisältävät työympäristön ja työtoiminnan osa-alueet, joilla on merkittävää vaikutusta työkykykyyn.

TYÖSSÄ JAKSAMINEN
(management of work-related stress tai coping with workload)

Työssä jaksaminen tarkoittaa muun muassa kuormituksen hallintaa. Työn vaatimusten ja voimavarojen tulee olla tasapainossa, jotta kuormitus on kohtuullista. Haitallinen kuormitus johtaisi työkyvyn heikkenemiseen ja
sairauslomaan. Jaksamiseen vaikuttavat myös motivaatio, työn merkityksellisyys ja mielekkyys sekä ponnistelun ja
palkitsemisen välinen tasapaino. Näihin osa-alueisiin sekä työnantaja että työntekijä voivat vaikuttaa. Päävastuu on
työnantajalla.

Remonttiin haetaan siis motivoitunutta ja oikealla asenteella varustettua tekijää. Työn vaatimukset ovat tiedossa ja
aikataulu järkevä. Hinnoista päästään sopuun. Lopputuloksesta ollaan yksimielisiä. Mutta tämäkään ei riitä.
Työturvallisuus hoidetaan myös. Työturvallisuuden tehtäviin kuuluu myös työkyvyn ja työssä jaksamisen seuranta ja
ylläpito. Näin huolehditaan muun ohella, että ketjun alkupää on kunnossa!