Johtaminen

Esimiehen tehtävänä on huolehtia, että organisaation perustehtävä toteutuu tavoitteiden mukaan.  Organisaatiopsykologi Pekka Järvisen esittämä toimivan työyhteisön pilaristo kuvaa, mitkä tekijät ovat keskeisiä työn sujuvuuden kannalta. Yhdenkin pilarin heikkous voi romahduttaa rakenteen.  Esimiehellä työnantajana on päätösvaltaa ja sen myötä kaikki mahdollisuudet pitää pilarit pystyssä

Pilarit edustavat lähinnä ihmisten johtamista. Organisaatio rakennetaan ihmisiä varten. Työt ja työnjako suunnitellaan kuormitus huomioiden. Pelisääntöjen luonti ja niiden valvominen ovat esimiehen jokapäiväistä työtä. Laadukas vuorovaikutus rakentaa luottamusta ja yhteisymmärrystä sekä varmistaa tiedonkulun. Työn sujuvuutta ja tuloksia arvioidaan monipuolisesti, jotta saadaan palautetta ja opitaan. Hyvät asiat pidetään ja puutteita ja parannetaan.   
 

Ihmisten johtamisen lisäksi tarvitaan asioiden johtamista, joka palvelee työntekoa. Asioiden hoitoa voi delegoida, mutta ihmisten johtamista ei niinkään. Työturvallisuuslaki on tavallaan Järvisen pilareiden rakennusohje. Sen pykälistä löytyy aineksia jokaiseen pylvääseen. 

ESIMIEHEN EVÄÄT

  • Riittävän pätevä johtamaan

  • Tehtävät, valtuudet ja vastuut määritelty selkeästi

  • Perehdytetään alussa ja työsuhteen aikana

  • Riittävät edellytykset tehtävien suorittamiseen

 

(Työturvallisuuslaki)

Yhteistyö

 

Työyhteisössä kaikki tekevät organisaatiolle annettua työtä tai sen tukipalvelua. Yhdessä tekeminen tai
vastavuoroinen auttaminen ei ole kuitenkaan itsestään selvää. Yhteistyötäkin on johdettava. Yhteistyökyky on osa
ammattitaitoa ja varsin arvostettu ominaisuus.

 

Yhteistyökykyinen työpaikka on itse asiassa työntekijän perusoikeus,
joka on kirjattu työturvallisuuslakiin. Tukipalvelut ja ulkoistukset ovat myös johdetun yhteistyön osapuolia.
Työhyvinvoinnin kannalta yhteistyö on jaksamisen edellytys. Se on myös kehittymisen ehto. Hyvät työolosuhteet
syntyvät vain yhteistyöllä, johon kaikki osallistuvat.

 

Hyvä johtaminen takaa työntekijöiden vaikutusmahdollisuudet
omaa työtä koskeviin asioihin. Työpaikalle luodaan forumit, joilla osallistuminen onnistuu matalalla kynnyksellä.

Yhteistoiminta

 

Työelämässä käytetään rinnakkain sanoja yhteistyö ja yhteistoiminta. Ammattitermeinä niillä on erilainen merkitys. Niiden likimääräinen erottelu auttaa ymmärtämään eräiden instituutioiden roolia ja merkitystä. Yhteistoiminnan osapuolet ovat useimmiten työnantaja ja työntekijät.


Yhteistoiminta tarkoittaa osallistumis- ja vuorovaikutusjärjestelmää. Sitä varten luodaan forumeita, joissa osapuolet valmistelevat ja suunnittelevat asioita. Kun suunnitelmat ovat valmiit, ne toteutetaan yhteistyössä. Forumeilla on tärkeä tehtävä tiedonkulun kannalta. Niissä osapuolet tiedottavat asioista, joilla on merkitystä kummallekin taholle.


Yhteistoiminta voi olla edustuksellista, jolloin osapuolten edustajat tapaavat forumilla sekä käsittelevät ja tiedottavat asioita. Tapaamisen jälkeen osapuolet välittävät saamansa tiedon edustamilleen henkilöille.


Näin esim. työsuojelun yhteistoimintahenkilöstö (päällikkö, valtuutetut, toimikunnan jäsenet) valmistelee, suunnittelee ja viestittää työturvallisuusasioita, jotka toteutetaan yhteistyössä työpaikalla.


Välitön yhteistoiminta tarkoittaa, että kaikki asianosaiset osallistuvat valmisteluun samalla forumilla. Tällainen on esimerkiksi työpaikkakokous. Välitöntä yhteistoimintaa voi olla myös esimiehen ja työntekijän välillä. Tästä esimerkkinä varhaisen tuen keskustelu.

Yhteistoiminnan hallitseva organisaatio on osallistava. Työntekijän vaikutusmahdollisuudet työtään koskeviin asioihin ovat työssä jaksamisen ja työkyvyn kannalta ratkaisevan tärkeitä.